Ala-asteen toisella luokalla sain ensimmäisen sähköpostiosoitteeni ikinä. Se muodostui kahden etunimeni ja sukunimeni kahdesta ensimmäisestä kirjaimesta (anmaju@edu.ouka.fi). Tällaiset osoitteet jaettiin jokaiselle siihen aikaan Oulussa peruskoulua suorittavalle. Eräällä välitunnilla kirjoitin huvikseni vastaanottajan kenttään sanan jumala, ja 90-luvun alun huiman sähköpostiohjelman tekniikka paljasti minulle, että osoite on kuin onkin olemassa, ja Jumala asuu ja käy koulua jossain päin kaupunkia. Osoitteen takana saattoi esimerkiksi olla poika nimeltä Juha Matti Laakso, tarkkaan kun en muista. Hihittelin asialle usein itsekseni, mutten koskaan tohtinut lähestyä Jumalaa kysymyksilläni, vaikka jo tuolloin lapsenmieltäni askarruttivat monenlaiset jutut. Vuosia myöhemmin muistin Jumalan ja laitoin hänelle sähköpostia siinä toivossa, että osoite olisi vielä käytössä, mutta kuten minäkin, Jumala oli jo koulunsa käynyt. Käännyin muiden sähköpostipalvelinten ja korkeiden hengellisten voimien puoleen. Huhuilin Krisnaa, Jeesusta ja Allahia. Viimeisimpänä Buddhaa, joka vastasi! Buddha osoittautui reiluksi kaveriksi, ja oli heti Juonessa mukana. Valaistunut lupasi vastata lehtemme lukijoiden kiperiinkin kysymyksiin, koskevatpa ne sitten Platonin ideaoppia, koiran koulutusta tai uuniohrapuuron valmistusta.
Toukokuussa 2007 kysymme:
Miltä tuntuu valaistuminen?
“Lyhyesti: todella vapauttavalta. Tieto lisää tuskaa ja ahdistuneisuutta monessa tapauksessa mutta valaistuminen kulkee käsikädessä tiedon kanssa. Karmasta tulee valaistumisen myötä elämäntapa. Valaistuminen antaa rauhallisen mielen jolla voi seurata ympärillään tapahtuvia asioita ilman ahdistusta. Asioiden ymmärtäminen tavalla jonka keskipisteenä ei ole minä/minulle -ajatusmalli. Ahneus ja itsekeskeisyys ovat luultavastikkin suurimmat esteet valaistumisen saavuttamisessa.”
Tagit: buddha



