Kieli on meidän yhteinen sopimuksemme. Aikojen saatossa meistä on tullut älykkäämpiä ja sen myötä tärkeitä eläimiä juuri kielitaitomme ansiosta. Olemme pystyneet yhteisesti sopimaan nimiä esineille, asioille ja tunnetiloille. Tämän lisäksi jokaisessa kulttuurissa on lukuisia käsitteitä, piilomerkityksiä ja assosiaatioita eri sanoille. Parasta on kuitenkin se, että kieli on jatkuvasti itsestään uusiutuva ja päivittyvä sopimus.

Merkitykset, käsitteet ja assosiaatiot muuttuvat. Tarvitsemme uusia sanoja kyetäksemme hahmottamaan maailmaa yhä tarkemmin. Lisäksi jo olemassaolevat sanat saavat toisia merkityksiä, joista on todella vaikea päästä eroon. Kieli on siis stereotyyppien kehto, mutta silti jatkuvasti kaaokseen pyrkivä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat englanninkielen sanat bitch ja gay. Jälkimmäinen tarkoittaa substantiivina ollessaan homoa, mutta adjektiivina sillä on lukuisia muita merkityksiä: iloisesti innostunut, väreistä puhuttaessa kirkas tai loistava, ja kyseessä voi olla sosiaalisista iloista nauttiva ihminen. Sanaa bitch käytetään myös suloisesta koirasta, joka on sukupuoleltaan narttu, kuten lihansyöjistä on tapana käyttää. Ei ole syytä ryhtyä ihmettelemään, jos brittiläinen silkkiterrierin omistaja yllättäen huutaakin: “Bitch come here! Come to daddy.” Kyseessä ei siis ole perverssi, joka huutelee moraalittomuuksia epäsäädyllisesti käyttäytyvälle naiselle. Yhtä lailla kyseessä voisi olla myös äärimmäisen vaikea tai epämiellyttävä asia. Verbinä bitch puolestaan tarkoittaa mokaamista, pettämistä tai valittamista.

On mielenkiintoista pohtia, miten sanat ylipäätään saavat tietyn käsitteen itselleen tai päinvastaisen merkityksen eri konteksteissa ja kulttuureissa. Entä kuka näistä oikeasti päättää? Voiko jokin asia olla kielellisesti väärin tai oikein? Yleisesti ottaen uusia kielellisiä muutoksia syntyy median ansiosta, ja Suomessa muun muassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tekee monenlaista sanastotyötä. Stringeistäkin oli tulossa persiöt. Näistä uusista innovaatioista osa jää elämään ja osa kuolee tai saa toisia merkityksiä. Persiöiden elinkaari jää onneksi lyhyeksi.

Vielä kymmenkuta vuotta sitten sana verkko kuului kalastus- ja urheilusanastoon. Nykyään olemme kaikki verkossa jatkuvasti ja jopa riippuvaisia siitä. Joudumme toisten kutomiin verkkoihin, vai pitäisikö sanoa koodaamiin. Väärä sanavalinnasta tulee ainoastaan silloin, kun suurin osa samaan kieliryhmään kuuluvista ihmisistä ei joko ymmärrä viestiä tai vetoaa yhteisesti sovittuun sääntöön, joka kertoo sanan olevan sopimaton.

Kieli kokonaisuutena aiheuttaa erimielisyyksiä ja sotaa ainoastaan kielitieteilijöiden kesken. Olisi mahtavaa ammentaa tästä kansallisesta kyvystämme sopia asioista kaikkia kansakuntia yhdistävään rauhansopimukseen. Onhan tieteen pääasiallinen tarkoitus parantaa maailmaa.