<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Juoni &#187; ate klemetti</title>
	<atom:link href="http://www.juoni.net/tag/ate-klemetti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.juoni.net</link>
	<description>Just another WordPress weblog</description>
	<lastBuildDate>Wed, 08 Feb 2012 11:07:52 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.1.2</generator>
		<item>
		<title>Virkkaa, virkkaa, virkkaa&#8230;</title>
		<link>http://www.juoni.net/taide-ja-viihde/virkkaa-virkkaa-virkkaa/</link>
		<comments>http://www.juoni.net/taide-ja-viihde/virkkaa-virkkaa-virkkaa/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 17 Apr 2007 19:29:40 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Heidi Linja</dc:creator>
				<category><![CDATA[Taide ja viihde]]></category>
		<category><![CDATA[ate klemetti]]></category>
		<category><![CDATA[funki]]></category>
		<category><![CDATA[pipo]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.juoni.net/?p=871</guid>
		<description><![CDATA[Miten 18-vuotiaan vaatesuunnittelijan pää pysyy kasassa? Ate Klemetti kertoo.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<div class="tweetmeme_button" style="float: right; margin-left: 10px;">
			<a href="http://api.tweetmeme.com/share?url=http%3A%2F%2Fwww.juoni.net%2Ftaide-ja-viihde%2Fvirkkaa-virkkaa-virkkaa%2F"><br />
				<img src="http://api.tweetmeme.com/imagebutton.gif?url=http%3A%2F%2Fwww.juoni.net%2Ftaide-ja-viihde%2Fvirkkaa-virkkaa-virkkaa%2F&amp;source=juoni&amp;style=normal&amp;service=bit.ly&amp;b=2" height="61" width="50" /><br />
			</a>
		</div>
<p>Mauno Koivisto tuijottaa minua seinältä. Vakava ja lempeä katse huvittaa, sillä tilanne on muuten täysin absurdi. Istumme tiiviissä ympyrässä, keskustelemme antennipipoista, Tommy Lindgren nukkuu viereisellä sohvalla ja takanamme on neljä yhtenäisiin asuihin pukeutunutta tanssijaa. Tanssijoiden selkään kiinnitetyt koristeketjut vain kilisevät, kun he harjoittelevat:</p>
<p>”Ja peppu ja peppu ja peppu, antaa mennä!”</p>
<p>Tanssijat ja nukkuvan Lindgrenin vielä ymmärtää, mutta antennipipot! Juurikin ne ihanat 90-luvun  venekuvioiset päähän laitettavat pannulaput, joista töröttää pieni antenni.</p>
<div class="wp-caption alignnone" style="width: 470px"><img src="/UserFiles/Image/ate1.jpg" alt="" width="460" height="188" /><p class="wp-caption-text">Kuva: Joona Nuutinen</p></div>
<p>Pipokeskustelu aukeaa varmasti paremmin, kun valottaa että aiheesta keskustelee Ate Klemetin kanssa. Hän on poika, joka 14-vuotiaana aloitti omatoimisen työnteon virkkaamalla paaaaljon pipoja. Pipoista tuli suosittuja ja niitä haluttiin entistä enemmän ja vielä mittatilaustyönä. Pikkuhiljaa alkoi tulla kyselyitä muistakin tuotteista. Pipoflown synnyttämänä Ate alkoi suunnitella myös t-paitoja, huppareita ja alusvaatteita. Syntyi Funki-brändi.</p>
<p>Brändin syntyyn vaikutti vahvasti R-collectionin omistaja Pekka Saastamoinen, joka kannusti Atea kokeilemaan rohkeasti haluaan tehdä jotain omaa juttua. Brändin ideana on, että itse vaatteen lisäksi korostuu henkilö, joka vaatetta kantaa. Brändi on keskivertoa edullisempi, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus käyttää sitä. Myös ajasta ja paikasta riippumaton tyyli on osa Funkia.</p>
<p><em>”Funki-brändin käyttäjiksi valikoituu ihmisiä, jotka haluavat pitää tyylikkäitä ja laadukkaita vaatteita, mutta eivät ole valmiita maksamaan niistä niin paljoa. Haluan, että tavallisille ihmisillekin löytyy design-vaatteita&#8221;</em>, Klemetti kertoo.</p>
<p>Kun alamme keskustella Aten kanssa rohkeudesta ja rohkeisiin tekoihin usein liittyvistä peloista, alkaa toimittajatädin mieleen muodostua kysymys, että pitäisiköhän alkaa pakkailemaan tavaroitaan vielä kerran kasaan?</p>
<p><em>”Kotona asuminen vielä 18-vuotiaana mahdollistaa ns. hyvän meiningin bisneksen. Pystyn vielä rauhassa rakentamaan brändiä ja diggailemaan elämää ilman, että on jatkuvaa painetta siitä, että rahaa  pitäisi tulla hirveästi.  En haluaisi omaan elämääni tilannetta, että 50-vuotiaana minulla on kamalasti rahaa, mutta huomaan että bisnes on turmellut minut ihmisenä.”</em></p>
<p>Aten elämänarvot ovat muutenkin poikkeuksellisen selkeät. Tulevista visioista ei oteta mitään stressiä, pääasia on, että tyttöystävä pysyy kainalossa ja mukavaa tekemistä riittää.</p>
<p>Innostumme keskustelun tuoksinnassa oikein urakalla miettimään tämän päivän arvoja ja ihmisten juoksemista finansiaalisten seikkojen perässä. (finansiaalinen= taloudellinen)</p>
<p>Keskustelu polveilee uutiskynnyksen ylittävistä uutisista paikallistelevision hienouteen ja Ate kiteyttää keskustelun sopivan turhautuneesti: <em>Perusasiat pitää pitää kunnossa, mutta mielummin olen onnellinen ja köyhä, entä sitten? Jos ei ehdi nähdä läheisiään, niin mitä järkeä?</em></p>
<p>Nii-in, mitä järkeä? Jos palataan Aten pelkoihin, väijyy suurimpana peikkona mielessä ehkä ajatus siitä, että eletään työn takia eikä toisinpäin. Tottakai taloudellisetkin paineet välillä painavat, mutta kysymys: Jääkö tarpeeksi aikaa itselle? pohdituttaa kuitenkin enemmän. Onneksi on olemassa ihana tyttöystävä, joka viheltää välillä aikalisän jos näyttää siltä, että työtahti on liian kova.</p>
<p><em>”Kovan työnteon jälkeen ensimmäiset pari yötä saattavat mennä aluksi levottomana pyöriskellessä, mutta sitten kun on kolmannen yön saanut nukuttua oikein hyvin, muistaa taas mikä on oleellista”.</em></p>
<div class="wp-caption alignnone" style="width: 470px"><img src="/UserFiles/Image/ate2.jpg" alt="" width="460" height="279" /><p class="wp-caption-text">Kuva: Joona Nuutinen</p></div>
<p>Kajaanin taidelukiossa opiskeleva Ate pitää tärkeänä sitä, että opiskelut hoidetaan kunnialla. Selkeää tulevaisuuden alaa ei ole vielä näköpiirissä, mutta tärkeintä on että tekee jotain mikä haastaa ja on mielekästä. Koulujen käymisestä hän on saanut muutamilta epäilijöiltä kehoituksiakin. Moni vain bisnesmielellä mukana oleva henkilö on katsonut Klemetin touhuja kieroon ja kertonut elämänohjeekseen: ”Käy poika kouluja.” Tästä on helppo herättääkin kysymys:  Kuinka paljon Suomenmaalla kannustetaan rohkeisiin ja omannäköisiin tekoihin? Täytyykö osaamisensa aina todistaa paperilla ja tutkinnoilla? Ate Klemetti on esimerkillään kumonnut yleisen luulon. Funki-brändin omaavia tuotteita myydään jo muunmuuassa Kajaanin Jim&amp;Jillissä.</p>
<p>On vaikeaa löytää ihmistä, jolla olisi Aten tekemisistä neutraali mielipide, sillä kaikilla tuntuu olevan jotain sanottavaa puolesta tai vastaan.</p>
<p>Vaikka Funki-brändin toimintaa ei ole suunniteltu kymmeniä vuosia pidemmälle pitää Ate tärkeänä, että saisi omalla toiminnallaan näytettyä esimerkkiä, että muutkin uskaltaisivat luottaa omaan juttuunsa ja lähtisivät toteuttamaan haaveitaan. <em>”Palkitsevinta tässä touhussa on muiden ihmisten spontaani kannustus. Varsinkin sellaisten ihmisten, jotka ovat kannuksensa omilla tekemisillään ansainneet.”</em></p>
<p>Aten rohkeaan juttuun voi tutustua osoitteessa:<br />
<a href="http://www.Thefunki.com">www.Thefunki.com</a></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.juoni.net/taide-ja-viihde/virkkaa-virkkaa-virkkaa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

