Poets of the Fallin vokalisti Marko Saaresto istuu hotelli Alban punaisella sohvalla ja väittää olevansa pikemminkin flegmaattinen kuin erityisen intohimoinen ihminen. Haastattelun edetessä Saaresto kuitenkin intoutuu kommentoimaan ajatuksiaan hyvin intohimoiseen sävyyn paljastaen suuria tunteita pienin yksityiskohdin. Hän ei ehkä sovi intohimoisen ihmisen stereotyyppiseen määritelmään, mutta on intohimoinen omalla viehättävällä tavallaan. Intohimo syntyy Saarestolle pienistä hetkistä ja aistimuksista, jotka tuoksuvat valkosipulille.
Poets of the Fallin taipaleen aikana moni muu intohimo on jäänyt musiikin tekemisen alle. Tämä ei kuitenkaan ole Saareston mukaan negatiivinen asia, sillä hänen suurin intohimonsa, musiikki, on saanut bändin myötä kehykset. Intohimon raamit ovat määrittyneet ajan myötä yhä selkeämmiksi ja hänen kohdallaan tarkentuneet nimenomaan musiikin tekemiseen.
- Vaikka esiintyminen on parhaimmillaan tosi kivaa, uuden luominen on intohimoni.
Keikkailu alkaa hänen mukaansa maistua puulle, jos meininki ei ole freesiä.
Musiikin ulkopuolella Saaresto tunnustaa kiipeilyn olevan suuria intohimojaan ja kaipaavansa sitä mielen ja ruumiin yhteistyöstä syntyvää harmoniaa, jota vaaditaan jyrkkää seinämää kiivetessä. Silloin saattaa roikkua yhden sormen varassa ja tuntua kevyeltä – maailman paino poissa harteilta. Saaresto myöntää vielä ettei innostu kovin äkkiä uusista asioista pieniä eriskummallisia fiksaatioita lukuunottamatta :
- Saatan huomata muistavani repliikit ulkoa innostuttuani jostakin leffasta, kuten esimerkiksi Paluu tulevaisuuteen aikanaan, Saaresto hymyilee.
Innostus saattaakin olla ohi hetkessä, mutta intohimolla on aikansa. Se saattaa säilyä ja muhia ihmisessä koko elämän ajan, kuten kiipeily Saarestossa. Intohimon voi siis sanoa liittyvän omien mieltymysten ja tunteiden yhdistelmään, josta saatu vaikutelma jää elämään positiivisena aistimuksena alitajuntaan.
Pullataikinaa ja musiikkia
Intohimoa on vaikea määritellä, ja sen ominaisuudet lähes mahdoton listata. Intohimo tuoksuu ja maistuu jokaiselle eri tavalla. Saaresto ei näe perinteisissä intohimon esittämisen keinoissa mitään omaperäistä, mutta myöntää intohimoisen aistimuksen olevan jotain hyvin vahvaa ja havaittavaa. Hänelle intohimoinen aistimus saattaa tuntua hampaiden välissä pullataikinaa puraistessa tai maistua kärventyneeltä pekonilta. Intohimo on joka tapauksessa jotain voimakasta, joka saa aistit hereille – Saarestolle sen tekee muun muassa valkosipuli. (Tässä vaiheessa mieleen juolahtaa epäilys josko hotelli Alban ravintolan tuoksut olivat vaikuttaneet haastateltavan vastauksiin alitajuisesti.)
Intohimoisena musiikin tekijänä Saaresto kertoo uusien ideoiden kumpuavan pienistä hetkistä, jotka saavat hänet tuntemaan. Inspiraatio saattaa yllättää vaikka Dublinin kahvilassa ihmisten juostessa kesäsateelta turvaan.
- Siinä hetkessä ihmisiä yhdistää jokin, joka saa heidät hymyilemään toisilleen.
Lämmin sade tuo rauhallisen ja kauniin tunteen, joka hiljentää ylikuumentuneen ihmisvilinän. Tällainen hetki alkaa puhua ja pian syntyy sana tai ajatus, joka johtaa lauseeseen ja melodiaan. Tunnelma on alkanut elää ja saada puheenvuoron biisien kautta. Saaresto kertoo useiden kappaleiden saavan alkunsa tällä tavoin, sisäsyntyisesti. Kuitenkaan hän ei unohda yleisöä luomisprosessissa, vaan harkitsee muotokieltä tarkkaan. Hän pyrkii tulla ymmärretyksi haluamallaan tavalla, mutta tiedostaa kuulijan tulkitsevan teosta omista lähtökohdistaan. Tämä pätee kaikkeen taiteeseen – absoluuttista totuutta ei löydy.
Intohimoisen musiikin luomisen lisäksi graafinen suunnittelu on lähellä Saareston sydäntä. Musiikin ja visuaalisuuden yhdistelmä linjaa bändin julkisuuskuvaa ja tekee siitä määrätietoisen ja tarkkaan harkitun. Saaresto ei usko suunnittelua vieraiden käsiin, vaan haluaa olla mukana päättämässä myös visuaalisista linjauksista. Intohimo juontaa juurensa Saareston AD:n taustaan, josta on ollut mielikuvien luomisen kannalta bändille hyötyä. Alun hyväksi havaitut visuaaliset yksityiskohdat ovat säilyneet värittämässä levyn kansia ja logoja. Tästä esimerkkinä toistuva pyöreä muoto – tikkukaramelli. Tästä kysyttäessä Saaresto naurahtaa ja toteaa tikkarin olleen sen “löytymisestä” alkaen aina tietoinen valinta ja linjan ylläpitäjä.
- Tikkari kertoo, että paikassa on ollut joku, ja jotain tapahtunut. Sillä on myös symbolinen kaksoismerkitys – jokin klassisesti hyvä ja makea pitää sisällään terävää piikkilankaa.
Liekkejä ja sadetta
Intohimo tuntuu jokaisesta erilaiselta, ja sen ilmaiseminen tapahtuu eri tavoin. Luovien ihmisten kuvitellaan olevan keskimääräistä intohimoisempia tai herkempiä, mutta Saaresto kieltäytyy lokeroimasta ihmisiä tai ammatteja yleisen luovuuden määritelmän perusteella. Intohimo ei tunnu olevan sidonnainen muihin ominaisuuksiin, joiden perusteella ihmisiä helposti luokitellaan, vaan yksilöllinen ja henkilökohtainen asia. Myös media on osaltaan muokannut käsitystämme intohimosta ja sen ominaisuuksista. Tästä johtuen oletamme, että intohimo saavutetaan tietyllä tavalla noudattamalla tiettyjä kaavoja. Kukaan ei voi kuitenkaan sanoa kuinka intohimo saavutetaan tai minkälaista sen tulisi olla, vaan sen tulisi jokaisen itse löytää.
Erityisen voimakkaat intohimot saattavat ajaa elämän suunnan pois raiteiltaan – suuntaan tai toiseen. Kun intohimo löytyy, sen tavoittelusta tulee tärkeä asia. Sydän sanelee toimet ja järjen ääni jää sen sykkeen alle. Tämä voimakas halu ja tahto ajaa ihmisen parhaimmassa tapauksessa hyvin luoviin ratkaisuihin. Pahimmassa tapauksessa intohimosta voi kuitenkin Saareston mukaan olla jopa haittaa. Tällöin intohimon kohde tai sen ilmaisemisen tapa johtavat sosiaaliseen syrjäytymiseen tai jopa itsetuhoon. Esimerkkeinä esiin nousevat päihteet ja vaaralliset pakkomielteet. Intohimoa kun on vaikea sammuttaa, sen liekki palaa ihmisessä haluamattaankin.
Vaikka käsitteenä intohimo ei saakaan Saarestoa syttymään, intohimoinen asenne elämään huokuu läpi. Tämä on ihailtavaa, sillä menestyksen myötä intohimon kohteet saattavat valitettavan usein johtaa kiellettyyn ja rankempaan suuntaan. On lohdullista kuulla, että hyvä ruoka ja lämmin kesäsade vielä riittää.
-Juoni kiittää Jelmua yhteistyöstä!
Tagit: marko saaresto, poets of the fall
(6 ääntä, keskiarvo: 4.33/5)
Loading ...
