Lasse julistaa totuutta Vanhan ylioppilastalon puhujanpöntöstä. Lasse makaa X-asennossa juhlasalin vastalakatulla lattialla. Lasse kietoo naamaansa teippiä ja näpelöi maanisesti miksauspöydän nappuloita. Hitto sentään, tämä mies on luotu heittäytymään!
Kuva: Joona Nuutinen
Kyseessä on Lasse Turunen, joka tunnetaan myös nimellä Klaus Thunder. Yhdessä hän ja Wilhelm Meister (alias Ville Karttunen) ovat Klaus Thunder ja Ukkosmaine – vilpittömiä kotikutoisia rakkauslauluja esittävä joensuulainen diskokombo, joka nimeää esikuvikseen Movetronin ja Aikakoneen. Kappaleet ovat kiistattoman tarttuvia, kuten allekirjoittanut sai jälleen huomata poistuessaan Nine Inch Nailsin keikalta Helsingin jäähallilta. Ei tarvittu kuin lyhyt viittaus Ilosaaren laguuniin, niin takaraivossa takonut industrialmättö vaihtui herkkään kesäiseen lemmenlaulumelodiaan.
Ukkosmaineella on hupibändin maine, mikä on toki varsin luonnollista kun ottaa huomioon keikkojen visuaalisen ilmeen (jonka kirkkaimpia helmiä ovat olleet punaiset glittertrikoot, saksalaiset pornoviikset ja tähtisadetikuilla toteutettu pyroshow) ja soundimaailman (pääosassa Wilhelmin 9-vuotiaana saama kosketinsoitin ja siitä syntyvä tasaisen iloinen koppotikoppoti-komppi). Nähdessäni herrat ensimmäistä kertaa vuoden 2004 Alanko katutähdeksi -kisassa Joensuun kävelykadulla minäkin ajattelin, että kyseessä olisi yhdeksi kesäksi kasattu poikain hassuttelu. Mutta tässä sitä ollaan – kahta levyä ja yhtä ep:tä myöhemmin Klaus Thunder ja Ukkosmaine on kovempi kuin koskaan. Voitaisiin puhua jo kulttimaineesta.
Lassen mielestä hupibändin leima on tylsä. Eniten siitä on haittaa keikkamyynnissä – kukaan ei ota bändiä tosissaan ennenkuin näkee keikan, eikä ole mahdollista nähdä keikkaa ellei päästetä soittamaan…
- Tottahan meille saa nauraa, myö itekin nauretaan! Mutta haluaisin että ihmiset ottais meidät vastaan rokkibändinä eikä jonain rajattuna teknojuttuna. Ei se särökitara rokkia tee, se on se meininki.
- Rokkenroll-show on sitä että mennään yhdessä lavalle ja näytetään siellä tyhmiltä. Eihän tää Ville ihan oikeesti ihan hirmunen virtuoosi niitten koskettimien kanssa oo, ja Thunderin musiikillinen pohja onkin tosi hatara… Mutta aina kun tulee niitä mokia, niin ne kaikki pitää vaan tuoda esille. Ihmiset tykkää siitä!
Kuva: Joona Nuutinen
Klaus Thunderin ja Ukkosmaineen musiikkia on vaarallista alkaa kuvailemaan esikuvien avulla. Aikakone on kuitenkin melko harkittua ja siloiteltua ja rajoittuneempaa genren suhteen, kun taas Ukkosmaineella ei ole mitään rajoituksia tulevaisuuden suhteen. Lasse kertoo, että vaikka levy-yhtiöiden kehotuksia soundimaailman modernisoimiseen ei olekaan kuunneltu, pojat ovat viime levyä tehdessä päättäneet itse kokeilla uusia juttuja. Tuloksen kuulee selvästi – tutun ja turvallisen Yamahan PSR-seiskan lisäksi Lasse ja Ville ovat tuoneet mukaan muitakin syntetisaattoreita.
Molemmat Ukkosmaineen jäsenistä sekä säveltävät että sanoittavat. Lasse kertoo voivansa kirjoittaa biisejä vapautuneemmin Klausin roolissa – asioista voi kertoa aidommin ja vilpittömämmin. Paradoksaalista? Ei oikeastaan. Esiintyessään Lasse, esittävän taiteen opiskelija, ei yllättäen kuitenkaan koe olevansa roolissa, vaan kokonaan oma itsensä. Juuri tämä onkin hienointa ja palkitsevinta esiintymisessä.
- Siinä ei ajattele muuta kuin tasan tarkkaan sitä sekuntia joka silloin on. Ei ajattele mennyttä eikä tulevaa, mikään ei stressaa… Siitä mie unelmoin, että sais sellasen samanlaisen fiiliksen koko elämään, sen mikä esiintyessä on. Siinä voi olla niin hienosti oma itsensä.
Lassella on myös toinen bändi Stu, joka soittaa maanläheistä funkrokkia. “Siinä on jotain tosi alkukantaista, sellasta Äiti Maa -energiaa”. Stun uusia biisejä on viime aikoina väsätty messengerin avulla – jäsenet ovat hajaantuneet ympäri Suomea. Etäyhteistyökin sujuu kuitenkin hyvin, koska soittajat ovat niin samanhenkisiä tyyppejä ja tehneet yhdessä musiikkia jo vuodesta 1999.
Musiikin lisäksi tärkeää on teatterin opiskelijalle on luonnollisesti teatteri. Viime aikoina Lasse on vaikuttanut erityisesti Korkeasaaren teatterin ohjaajana. Pääsiäisen aikana Korkeasaaressa esitettiin ilmastonmuutoksesta kertovaa esitystä.
- Teatterin avulla voi kertoa yleisempiä ja yhteiskunnallisempia juttuja, kun popmusiikki on enemmän sellaista tuokiokuvaa.
Suuri osa haastattelutuokiosta menee The Arkia hehkuttaessa. Puhutaan ensi viikon keikasta, tuotannon kaarista ja siitä miltä vuonna 2000 tuntui kuulla ensimmäistä kertaa It takes a fool to remain sane, kun kukaan tutuista ei vielä diggaillut bändiä. Idoleista kysyttäessä Lassen vastaus on automaattinen: Ola Salo. Ola Salossa vaan on oikea meininki.
- Se tekee just sitä mitä huvittaa.
The Arkin menestys aiheuttaa Lassessa lievää mustasukkaisuutta. Kun keikkapaikat muuttuvat isommiksi, ei enää pääse eturiviin fanittamaan ja joutuu jumittamaan jonkun ison juntin takana eikä edes näe mitään. Vaikka tietenkin Lasse on iloinen idolinsa menestyksen johdosta!
Ukkosmaineenkin tulevaisuus on isommilla lavoilla. Festareitten päälavoilla, Hartwall Areenalla, Emma-gaalassa… Kyllähän nyt kaksi miestä ja yksi Yamaha aina yhden areenan täyttää! Menkää seuraavalle keikalle niin ymmärrätte että tämä on totuus!
Musiikki, keikat ja tarinoita: ukkosmaine.com
Kuva: Joona Nuutinen
Tagit: klaus thunder, lasse turunen, musiikki, ukkosmaine
(No Ratings Yet)
Loading ...
