Uskonto ajaa tyhmyyteen

Minun ei pitäisi lukea uutisia. Kerta toisensa jälkeen ne saattavat minut raivon partaalle, kun totean, miten huonosti maailmalla sujuu.

Tällä kertaa totaalisen turhautumisen sai aikaan artikkeli, jossa kerrottiin republikaanien presidenttiehdokkaaksi Yhdysvalloissa pyrkivästä Mike Huckabeesta (Helsingin Sanomat 14.12.2007).

Mike Huckabee on kiivaasti homoutta, aborttia, evoluutioteoriaa ja ties mitä vastustava entinen baptistipastori, jonka mielestä Irakissa käydään ”teologista sotaa” osana laajempaa kokonaisuutta; ”kolmatta maailmansotaa islamilaista fasismia vastaan”. Hänen kannatuksensa kuulemma kasvaa jatkuvasti republikaanien sisäisessä presidenttitaistossa – täysin ymmärrettävää, kun vaalimainoksessakin esiintyy itse Chuck Norris. Lisäksi entinen saarnamies on supliikki esiintyjä, joka voittaa puolelleen jokaisen todellisen kristityn sydämen.

Jeesus sentään.

Mielestäni jo ajatus uskonnon ja politiikan sekoittamisesta on järkyttävä. Uskonto on jokaisen ihmisen yksityinen asia, jonka ei pitäisi vaikuttaa osana julkista päätöksentekoa ja hallitsemista. Miten joku, joka esittää kaikkien aidsia sairastavien täydellistä eristämistä, voi edes yrittää osallistua politiikkaan? Ja saada vielä kannatusta?

On outoa, miten uskonto vaikuttaa ihmisiin. Se tuntuu saattavan muuten täysin järkevät ihmiset degeneroitumaan täysin. Uskonto tuntuu sumentavan normaalin maalaisjärjen. Ihmiset käyvät töissä, hakevat lapset koulussa ja menevät sitten tienposkeen heiluttelemaan kylttejä, joissa lukee: ”Jumala tappaa homot aidsilla” tai jotain yhtä makaaberia. Miksi? Eikö tuossa vaiheessa kannattaisi pitää pieni aikalisä itsensä kanssa ja miettiä hieman, mitä ihmettä oikein on tekemässä?

Kaikkein huolestuttavinta on, kun maailman johtajat kertovat uskonnon vaikuttavan päätöksiinsä. George W. Bush kertoi itse Jumalan käskeneen häntä hyökkäämään Irakiin. Ehkäpä olisi kannattanut jättää kertomatta. Minun olisi ehkä hieman vaikea luottaa johtajaan, joka kertoo saavansa käskyjä suoraan Jumalalta. Tällöin nimittäin annetaan yhden ihmisen yksityisasioiden – etenkin tunteiden ja uskon – vaikuttaa kokonaisen kansakunnan elämään. Tietysti on kannustettavaa uskoa ja tuntea, mutta kun suuria päätöksiä aletaan tehdä tunne- eikä faktapohjalta, alkavat asiat mennä päin mäntyä.

Historia näyttää uskonnon ja hallitsemisen yhdistämisen huonot seuraukset. Ristiretket, Etelä-Amerikan valloitus, Afrikan alistaminen, noitavainot ja lukuisat vastaavat tapaukset on saatettu käyntiin ja/tai oikeutettu ainakin osittain uskonnon voimin, ja tuhansia, ehkä jopa miljoonia, ihmisiä on kuollut. Enpä usko, että kristinusko, tai mikään muukaan uskonto, olisi saanut aikaan yhtäkään hyvää asiaa maapallolla. Sotia on sodittu, alkuperäiskansoja orjuutettu, luonto raiskattu ja naisten asema poljettu maan tasalle, kaikki uskonnon verukkeella. Nykyäänkin Vatikaani tuomitsee kondomien käytön ja täten antaa oman panoksensa aidsin leviämiseen. Ihailtavaa.

En kuitenkaan lainkaan tuomitse uskontoa täysin pahana asiana. Mielestäni on hienoa, että ihmiset haluavat ja jaksavat uskoa johonkin nykyajan nihilistisessä yhteiskunnassa. Kaikenlainen fundamentalismi, oli se sitten kristillistä, islamilaista tai vaikkapa porkkanafundamentalismia, on kuitenkin pahasta. Fundamentalismi saa ihmiset tekemään pahoja asioita todella oudoin perustein. Kiihkouskovaiset löytävät Raamatusta tai jostakin muusta pyhästä kirjasta kohdan, jossa kielletään vaikkapa homous, tulkitsevat sen kirjaimellisesti ja marssivat jonnekin osoittamaan mieltään. He eivät kuitenkaan tunnu huomaavan Vanhan testamentin niitä kohtia, joissa kielletään miesten hiustenleikkuu ohimoilta, ja todetaan, että on ihan hyväksyttävää myydä tyttärensä orjaksi. Niitäkin nimittäin on.

Nykyajan globalisoituneessa maailmassa tarvitaan erityisesti suvaitsevaisuutta ja sopeutumiskykyä. Fundamentalisteilla ei tunnu olevan kumpaakaan.

Tagit: politiikka, usa

(1 ääntä, keskiarvo: 5.00/5)

 Loading ...